Heihei tähystys, tervetuloa noro!

Ai miten meni tähystys? Noh, ei mitenkään. Emme menneet. Ei sillä, etteikö oltaisi haluttu, mutta... Hyvin terveenä pysynyt neiti sairastui mahatautiin viikonloppuna ennen tähystystä. Sunnuntaina näytti kuitenkin ihan lupaavalta, että tähystykseen päästäisiin, mutta maanantaiaamun neiti aloitti taas oksentamalla. Isi sairastui samaiseen tautiin sunnuntai-iltana, minä pääsin porukkaan mukaan ma-ti välisenä yönä. Kyllä meillä oli kivaa :D Onni onnettomuudessa oli se, että sairastuimme kaikki peräkkäin emmekä samaan aikaan! Refluksilapsi ei kyllä ansaitsisi yhtäkään mahatautia!

Ja aivan selkeesti refluksi toi oman haasteensa tautiin. Neidillä oli välissä oksennusvapaita päiviä ja sitten iski taas. Tätä vuorottelua kesti viikon. Luulen, että oksennusrefleksi jotenkin herkistyi ja "jäi päälle" taudin myötä. Ja kun muutenkin tavara potkii herkästi takaisinpäin, niin varmasti pienikin paha olo sai oksennuksen lentämään. Tähystyksen takia päällä ollut lääketaukokaan ei varmasti oloa helpottanut. Otinkin kyllä sitten Nexiumin mukaan taudista toipumiseen.

Oman haasteensa toi myös suppea ruokavalio. Vaihtoehdot tarjottavien ruokien ja helpotusten suhteen olivat aika vähissä. Niinpä neiti söi sitten lähinnä sitä mikä vaan sattui vähänkin maistumaan, vaikka olisikin ollut sopivuudeltaan epävarma. Parhaiten maistui mustikkasose.

Nyt taudin jälkeen Nexium on ollut käytössä aika satunnaisesti, mutta neidin vointi alkaa olemaan sitä luokkaa, että säännöllisesti pitäisi lääkettä saada. Syöminen on hankalaa, neiti saa kirkumiskohtauksia ja on pahantuulinen. MUTTA nyt kun Nexiumia on annettu, niin huomaa aivan selkeästi miten se vetää mahan ummelle! Ja sitten itketään sitä. Nyt odottelenkin, että polin soittoaika alkaa, jotta pääsisi tiedustelemaan mahdollista lääkevaihtoa. Katsotaan miten käy!

Ainiin, seuraava vapaa aika tähystykseen oli kuukauden päästä! Pääsimme kuitenkin peruutuslistalle, joten aikaisemminkin saattaa olla mahdollista päästä... Ja jos peruutusajan saamme, ei kuulemma haittaa vaikka lääketauotusta ei ehtisi tekemään... :O

"Uokaa!"

Uskomaton tunne, kun lapsi itse HALUAA maistaa uusia ruokia!

Neidin uusinta herkkua ovatkin nyt nakit ja niitä hän söisi PALJON :) "Äitiäitiäiti! Akki, akki!" Ja sitten jo juostaankin jääkaapille. Ihana <3

Banaania on nyt kanssa maisteltu, kun mummokin sitä söi. Kysyttäessä miltä banaani maistui, oli vastauksena "yvää". Alkuinnostuksen jälkeen tosin banaani ei enää jostain syystä uponnutkaan, mutta syykin selvisi: tarjosin sitä väärässä muodossa eli "pätkä kouraan"-tyylillä, vaikka neiti olisikin halunnut sen pieninä paloina kuppiin ja sieltä haarukalla! Tarkkaa on! :D Tyhmä äiti!

"Baninan" sopivuudesta ei vielä ole varmuutta, mutta tuntuisi ainakin satunnaisessa käytössä toimivan. Jos edes sillointällöin saisi uutta makua :)

Meillä elellään nyt siis ilman lääkitystä. Oiresaldoon on lisääntynyt yksi oksennus, jatkuva rinnan kaivaminen sekä lisääntynyt juominen. Toistaiseksi tilanne ei siis ole täysin kaoottinen! Ja hyvänä asiana lääketaosta on seurannut parempi vatsantoiminta! Nexium siis on selkeesti ollut iso syy ummetukseen. Meinasinkin nyt kysyä lääkäriltämme, josko voisi seuraavaksi ottaa kokeiluun Losecin, jos se vaikka olisi neidille vatsaystävällisempi.

Tähystys olisi edessä tiistaina ja kyllä alkaa jännittämään! 

Kerettiin tässä välissä kokeilemaan myöskin persikkaa ja kaurajogurttiakin. Persikasta neiti tykkäsi, mutta parin maistelukerran jälkeen ei sitä enää halunnut. Epäilen, että siitä tuli maha kipeäksi. Kaurajogurttikin maistui hyvin, mutta sen jälkeen tuli pari levottomampaa yötä ja korvat ovat taas kutisseet.